Minulla on huono taipumus sotkea viikonloppuisin unirytmit aivan totaallisesti. Valvon illalla pitkään lukuunottamatta niitä perjantai-iltoja kun sammun kuin saunalyhty sohvalle työviikon jälkeen. Vastaavasti sitten aamulla nukun pitkään ja rytmin sekoittuminen on taattua!
Sunnuntai-iltaisin ei meinaa uni tulla silmään sitten millään kun on aamulla nukkunut niin pitkään. Menee oikeastaan liki keskiviikkoon ennen kuin olen saanut unirytmit käännettyä takaisin normaaliin. Ja sitten taas perjantaina alkaa sama rumba ;). Ei kovin järkevää, mutta noin se vaan on pukannut viime vuodet menemään. Olen aina ollut illanvirkku ja aamuntorkku. Iltaisin en malttaisi millään käydä nukkumaan ja aamulla en taas millään haluaisi nousta lämpöisten peittojen alta.
Usein vielä roikun netissä juuri ennen nukkumaan käymistä eikä sekään ainakaan helpota iltaisin unensaamista...
Saatko Sinä pidettyä unirytmin samanlaisena niin viikolla kuin viikonloppuisinkin?
Noup! Mulla on ihan sama rytmi, kun sulla. Tosin mä vetäisen vielä reippaana pimuna ne parin tunnin PrinsessaPäikkärit arkena (nyt olen rajoittanut niitä) niin taattu unettomuus on yhteentoista-kahteentoista ja viideltä ylös. :D
VastaaPoistaPerjantaina kun pääsen töistä olen ihan nakit silmillä ja raahaudun sänkyyn. Illalla herään päikkäreiltä ja valvoa tuhnutan lauantain puolelle. ;)
Voi meitä!